Vastineeni KKO:lle, oikeusneuvoksen esteellisyyttä koskevassa asiassa

Kuvassa Päivi Hirvelä, EIT:n entinen suomalaistuomari ja nykyinen (1.1.2016) Korkeimman oikeuden oikeusneuvos.

Laitoin tänään sähköpostitse KKO:lle valituksen täydennyksen, jota minulta pyydettiin 17.2.2017. Uudistin avustajan määräyspyyntöni, sillä minut on laajalti tyrmätty yksityiseltä sektorilta ja niin muodoin myös jätetty valtion julkisen oikeusavustajan ulkopuolelle!

Eipä tähän enään ole paljoa sanomista, vaan tosi on, että me emme ole tasavertaisia ja yhdenvertaisia Suomen kansalaisia lainedessä ja luulis näillä viheliäisillä ombudsmanneillakin olevan jotain rootelia ja kysyn, missä on tasaarvovaltuutettu?

Nyt hieman paranoijaa:

Tarkoin on ennakoitu juristipiireissä, että kun uusi isyyslaki astui voimaan 1.1.2016, niin samana päivänä oli Korkeimmassa oikeudessa aloittanut uusi oikeusneuvos Päivi Hirvelä, joka juuri Strasbourgista oli "lennätetty Suomeen" sitä tarkoitusta varten, että erkkipoijaan isyyskanne torpataan ja sen torppaamista oli varmennettu jo saattamalla 2013 voimaan uusi laki, että "ylimääräisissä muutoksenhaussa KKO:ssa on käytettävä luvan saanutta avustajaa" ja omaa asiaasi et saa ajaa?

Päivi on/oli ikäänkuin jonkinlainen "varmistelija", sillä eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa hommissa olleena ja jo 2009 EIT:ssä oli torppaamassa yksilövalitustani samassa asiassa, eli se seulottiin Päivi Hirvelän toimesta pois ilmeisen "perusteettomana" jo tuolloin. Nyt 2016 ja 7 vuotta myöhemmin oli taas näkyvissä Hirvelän kädenjälki..

Asiaa on kommentoitu aiemmissa kirjoituksissa, joten kannattaa aloittaa lukeminen aina vanhimmasta päästä:

Näin SE tehtiin:

Oikeusantropologinen isyystutkimus contra laajempi veritutkimus?

Kuvassa edesmennyt oikeusantropologi, oikeuslääketieteen professori Unto Uotila (s. 30.12.1910 - k. 12.4.1977).

Lääketieteen ja kirurgian tohtorin arvon saatuaan Uotila nimitettiin vuonna 1937 Helsingin yliopiston mikroskooppisen anatomian dosentiksi patologian oppialalla. Hän opiskeli mm. Yhdysvalloissa Harvardin yliopistossa anatomian ja fysyologian tutkijastipendiaattina vuosina 1938-1939. Tuolloin hän perehtyi uusiin mikroskooppisiin menetelmiin, joita voitiin käyttää kudoksissa tapahtuneiden toiminnallisten muutosten osoittamiseen.

Uotila toimi mm. Helsingin yliopiston patologian professuurissa ja oikeuslääketieteen professorina. Uotila oli myös lääkintöhallituksen tieteellisen neuvoston jäsen vuosina 1948-1973.

Hän oli alansa parhaimmistoa tuolloin myös oikeusantropologisen tutkimuksen saralla, kun selvitettiin "ulkoisten piirteiden samankaltaisuuden vertailua isän ja joskus (äidin) ja lapsen välisen sukulaisuusuhteen selvittämisessä ja prosentuaalisen todennäköisyyden arvioinneissa (todistusvoima). Tuolloin käytössä olleet veriryhmien ja muiden periytyvien veriominaisuuksien vertailut eivät olleet useissa tapauksissa vielä riittävän todistusvoimaisia.

Olenkin siinä suhteessa ehdottoman varma, että jos minusta ja kasvatusisästäni, sekä ainoasta isäehdokkaasta Jacob Södermanista olisi tehty perusteellinen oikeusantropologinen tutkimus tuolloin 1989, niin se olisi varmasti ylittänyt yli 95% todistusvoiman, eikä jäänyt laajemmalla veritutkimuksella niinkin alhaiseksi kuin 83,1 prosenttiin?

Nyt siis jään odottamaan käräjätuomarin tutkintamääräystä oikeusgeneettiseen tutkimukseen, jossa tutkitaan vainajasta (Toivo Tapio Alasippola) säilöttyjä solu- ja kudosnäytteitä - omiini (dna). 

Yksi juristinmulkku taas tänään soitteli, että "jokainenhan sitä voi väittää olevansa Kekkosen poika"?

Arvioi ihan itse, ennen kuin saadaan tulos "yli 99,999":

Karkuun koijaava faija vasemmalla ja kuva lienee ajalta, kun toimi Uudenmaanläänin maaherrana 1982 - 1989. Blogisti itse oikeanpuoleisemmassa kuvassa, jonka heikkoa laatua pahoittelen, mut ei tarvitse olla "Kekkosen poikii", et periytyvät piirteet ja yhdennäköisyys käy ilmi. Sitten on ne muut periytyvät ominaisuudet, jotka varmasti käyvät tästä blogista ilmi!

Tänä keväänä on varmaa ainakin se, että minulla ei voi olla kuin yksi isä!!

(Päivitys 7.2.2017):

Jotta asia nyt varmasti tulisi selväksi niin laitan vielä nämäkin, vaikka tiedän, että siittä pari elossa olevaa voipi loukkaantua, mutta tässä on jumalauta raiskattu ja tuhottu minun koko elämä!

Yläkuva on otettu  1989 ja siinä Toivo Alasippolan sylissä istuu poikani Kari (s. 25.07.1988).

Alemmassa kuvassa seisovat vierekkäin Toivo ja vanhin velipuoleni Ilkka ja vuosipäiväkynttilöitään puhaltelee Toivon nuorin veli Hannu Alasippola ja hänen vierellään jo edesmennyt Lahja täti:

(Pöivitys 3.3.2017):

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus on 16 päivä helmikuuta 2017 toimituttanut äidilleni ja oikeudenomistajat Ilkka ja Jukka Alasippolalle lausumapyynnön isyyden kumoamiskanteeni johdosta ja vastauksen antamiselle on 30 päivää, joten pikkihiljakseen asia etenee kohti lopullista totuutta..