Valituslupapyyntö Korkeimmalle oikeudelle 27.5.2016:
"Lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa on tärkeää saada ennakkoratkaisu"..
"Lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa on tärkeää saada ennakkoratkaisu"..
Uutta isyyslakia (1.1.2016) on nyt testattu vajaat puolivuotta ja oikeuskäytäntö on surullisen epäyhtenäistä edelleen. Toisille suodaan lain takaama mahdollisuus saada biologisen isyyden selvittäminen ja toisille sitten taas ei? Tämä ei ollut lainsäätäjän tahto. Tämä ei liene Korkeimman oikeuden linjaustenkaan mukainen tahtotila.
Pelkästään viimevuonna isyysjuttuja oli n. 1500 kpl ja nyt uudenlain myötä on lupa odottaa runsasta kasvua ja kenties 10 - 15.000?
Suomi liittyi Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen 1989 toukokuussa ja se tuli sitovana voimaan vuotta myöhemmin. Ongelmakohtina ihmisoikeusyleissopimukseen peilattuna tätä omaa asiaani näen ns. "fair trialin", eli oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, joka on tuon yleissopimuksen keskeisin 6 artikla. Jokaisen kansalaisen pitäisi saada edes kerran asiansa käsitellyksi suullisesti ja välittömästi, sekä oikeus esittää näyttöä kirjallisesti tai (suullisesti), eli haastaa todistajia kuultavaksi asiassaan. No, tämä minulta nyt estettiin tämän uuden isyyslain voimaantultua 1.1.2016. Muina ongelmakohtina pidän 8 artiklaa, sekä 14 artiklaan, joihin jokainen voi tutustua täältä, kuten koko sopimukseen: www.echr.coe.int/Documents/Convention_FIN.pdf
Nyt sitten tuo 13 artikla on todellisessa testissä, että kun muutoksenhakulupahakemus- ja valitus itsessään sisältää prejuridikaatti, eli ennakkopäätösperusteen. Onko minulla käytettävissä "tehokasta oikeussuojakeinoa", kuten sopimus edellyttää. Se jää nyt Korkeimman oikeuden valitusluvan ja ratkaisun varaan?
Suomi liittyi Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen 1989 toukokuussa ja se tuli sitovana voimaan vuotta myöhemmin. Ongelmakohtina ihmisoikeusyleissopimukseen peilattuna tätä omaa asiaani näen ns. "fair trialin", eli oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, joka on tuon yleissopimuksen keskeisin 6 artikla. Jokaisen kansalaisen pitäisi saada edes kerran asiansa käsitellyksi suullisesti ja välittömästi, sekä oikeus esittää näyttöä kirjallisesti tai (suullisesti), eli haastaa todistajia kuultavaksi asiassaan. No, tämä minulta nyt estettiin tämän uuden isyyslain voimaantultua 1.1.2016. Muina ongelmakohtina pidän 8 artiklaa, sekä 14 artiklaan, joihin jokainen voi tutustua täältä, kuten koko sopimukseen: www.echr.coe.int/Documents/Convention_FIN.pdf
Nyt sitten tuo 13 artikla on todellisessa testissä, että kun muutoksenhakulupahakemus- ja valitus itsessään sisältää prejuridikaatti, eli ennakkopäätösperusteen. Onko minulla käytettävissä "tehokasta oikeussuojakeinoa", kuten sopimus edellyttää. Se jää nyt Korkeimman oikeuden valitusluvan ja ratkaisun varaan?
Tässä tämä muutoksenhakulupa, joka ei enempiä perusteluja kaipaa:
(Päivitys 28.5.2016, klo. 22:50):
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske jää eläkkeelle ja tähän asiayhteyteen sopii hyvin hänestä YLE:n tekemä hauska juttu: yle.fi/uutiset/henkilokuva_jorma_kalske_on_kova_koville/8885232
Kyllähän Suomessa on tasa-arvo lain edessä. Toiset vain (taaskin) ovat tasa-arvoisempia kuin toiset: matut, naiset ja rikkaat.
VastaaPoista