Kirkko ja kaupunki lehden päätoimittaja Seppo Simola kuvassa, kirjoitti osuvasti pääkirjoituksessaan 15.7.13 "Räsäsen sammakko".
Lainaan tekstiä sellaisenaan alla:
"Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen päästelee suustaan ajoittain niin sanottuja aivopieruja eli sammakoita. Lausahduksia, jotka pilaavat ilmapiiriä ja saavat ihmiset voimaan pahoin. Hän osaa hyvin ärsyttävällä tavalla ilmaista tunkkaisia konservatiivisia käsityksiään.
Räsänen ja hänen puolueensa ovat kirkolle paha rasite. Ihmisten silmissä kirkon piikkiin menee usein kaikki, mitä kristillisyyden nimissä lausutaan. Puolue kerää vaaleissa vain vähän yli 100.000 ääntä. Silti monien mietteissä sen edustajien tympeistä käsityksistä tuomion saa kirkko, jolla on yli neljä miljoonaa jäsentä. Parasta olisi, jos koko puolue lakkaisi olemasta tai että ainakin sitä johtaisi joku muu kuin Räsänen tai että hän edes osaisi pitää suunsa kiinni.
Viimeisin "räsäskohu" osoittaa kyllä myös nykyisen media- ja somemaailman pinnallisuuden ja mustavalkoisuuden. Jo valmiiksi ärsyttävän persoonan sanomisia sopivasti värittämällä, ylitulkitsemalla ja otsikoimalla syntyy kihinä ja kohina, joka ei ole enää missään tolkullisessa suhteessa alkulähteeseensä.
Jotain tympeää on myös siinä moralistisessa yksisilmäisyydessä, joka monille nettikeskusteluille on tyypillistä. Joskus niissä on suoranaista lynkkausmilialan piirteitä. Nopeissa parin rivin kommenteissa ei juuri kyetä menemään pintaa syvemmälle asioiden laajempiin yhteyksiin, syihin ja seurauksiin. Punnittu ja syvällinen eettinen ja elämänkatsomuksellinen pohdinta häviää näissä karkeloissa.
Räsäsen sammakon aiheuttama pauhu ja kirkosta eroamiset antavat kyllä kirkolle taas myös itsetutkiskelun, ellei peräti itseruoskinnan aihetta. Miten huonosti olemme leiviskämme hoitaneet, että tälläisen höperehtimisen seurauksena niin monet ovat valmiit jättämään kirkon. Eivät kirkosta ihan herkästi lähde ne, joille se on jollain tapaa tärkeä tai joiden mielestä se tekee oikeita ja merkittäviä asioita.
Se, joille kirkko tarjoaa mahdollisuuden kosketukseen elämän ytimiin, armahtavaan ja rakastavaan Jumalaan. Se, jolle kirkko tarjoaa avun suruunsa, yksinäisyydessä, ahdistuksessa, ihmissuhdekriisissä tai taloudellisessa ahdingossa. Se, joka näkee kirkon auttavan ja nostavan hätää kärsivää. Se ei hevin jätä kirkkoa. Kirkon on hoidettava hommansa paremmin ja näkyvimmin, jotta se olisi useammalle tärkeä".
Uskonnollisen vakaumuksen varaan on kovin vaikea laskea uuden teknologian oikoessa tahallisia virheitä mutta entäpä jos onkin niin että emme vain osaa lukea virheitä onnelliseksi sattumaksi?
VastaaPoistaKerettiläinen Korkki & Kupongissa on suosikkini!
Ville Rannan piirrokset ovat vertaansa vailla.
Että löytää matoja kaivaessaan kultaa on serendipiteettiä mutta mitä on Räsäsen voimakkaan elämänpuolustuksen esiintuomisen nostattama kohu?
Hänhän on aivan oikeaan osunut nostaessaan kissan pöydälle ja se kissa kehrää jos sitä silittää myötäkarvaan mutta sähisee ja kynsii jos ollaan kovakouraisia.
Onko Jumala muutanut, asuuko googlessa jo? Tietenkin! Asiahan on helppo ja yksinkertainen.