Oikeudenkäyntiasiamiehiä ja -avustajia koskevan sääntelyn tarkistaminen (OM).

Oikeusministeriö on käynnistänyt hankkeen, jossa on tarkoitus tarkentaa nykyisiä saadöksiä ja kelpoisuusehtoja toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä ja avustajana yleisissä tyomioistuimissa. Samalla on tarkoitus säännellä valitusoikeutta KKO:n, mikäli on uskomista työryhmän puheenjohtajana toimivan KKO:n jäsenen, oikeusneuvos Hannu Rajalahden MTV3:n uutisille (Jarkko Sipilä), antamaa haastattelua eilen, jossa Rajalahti totesi, ettei "tulevaisuudessa esim. lainvoiman saaneen tuomion purkua voi enää hakea asianomainen itse, vaan siihen tultaisiin vaatimaan asianjajaa ja *luvan saanutta* asianajajaa, joka voi toimia tuomioistuimissa! Tarkoitus siis, kiistatta lienee vaikeuttaa saada asiaansa KKO:n käsiteltäväksi ja monopolisoida asianajotoimi vain (asianajajille/luvan saaneille)?

Vuoden 2002 lainuudistus maksuttomasta oikeudenkäynnistä ja yleisestä oikeusaputoiminnasta jo "putsasi" pöytää tältä osin, sillä yleisille oikeusavustajille/toimistoille annettiin ja ulkoistettiin *tuomarivaltaa* päättää maksuttoman oikeudenkäynnin edellytyksistä- ja perusteista. Tuo uudistus eväsi ns. "ei lakimiehiltä" oikeuden toimia oikeudenkäyntiavustajina ja siihen vaadittiin OTK:n tutkinnon suorittanut lakimiestä tai asianajajaa, joka siis täytti kelpoisuusehdot. Tämä uudistus nyt on menossa pelottavan pitkälle, sillä toteutuessaan vaadittaisiin "asianajajaa ja vielä (luvan varaista), että voi tuomioistuimissa hoitaa elinkeinoaan? 

Oikeudenkäynnin riippumattomuus jo kyseenalaistui tuolla 2002 lainsäädäntöhankkeella, sillä viimekädessähän oikeus- ja tuomari arvioi jokaisen avustajan kelpoisuuden/pätevyyden toimia oikeudessa avustajana (ennen). Nyt julkinen oikeusavustaja voi halutessaan evätä oikeusavun ja asiakkaan avustamisen ylipäätään ja juurikaan siitä ei valitusoikeutta ole! Muodollisesti voi muutosta hakea oikeudelta - julkisen oikeusavustajan kielteiseen ratkaisuun, mutta kokemuksieni perusteella se ei juurikaan mihinkään johda. Oikeusministeriö ei valvo julkista oikeusaputoimintaa riittävässä määrin?

Itselläni on mm. kokemuksia siitä, että a) ensin julkinen oikeusavustaja on evännyt eräässä jutussa oikeusavun ja b) ryhtyy ikään kuin *istumaan juttua* ja siten pohtimaan materiaalisoikeudellisia kysymyksia kuin *tuomari ikää* eli käymään oikeutta jo oikeusavun myöntämisvaiheessa ja tämä on täysin väärin! Oikeus on se forumi, joka tutkii kanneperusteet (selvässä asiassa), kun esim. on kyse isyyden vahvistamista koskevasta oikeudenkäynnistä. Kaiken kukkuraksi poliittis/oikeudellisesti hankalassa asiassa (itsellensä), julkinen oikeusavustaja *jäävää itsensä* ?

Oikeusministeriön hankkeesta lisää linkistä: http://www.om.fi/Etusivu/Valmisteilla/Lakihankkeet/Oikeudenkäynti/1210772897251

Jos tuo  lainsäädäntöhanke läpimennessään olisi ollut esim. vuosi sitten jo voimassa, niin en olisi voinut hakea KKO:lta lainvoiman saanee tuomion purkua ja valitusoikeuteni siis siten olisi ollut rajattu pois! Kun ylipäätään en ole onnistunut saamaan ketään niin kansalaisrohkeaa juristia käymään rinnallani oikeutta - ex. EU:n oikeusasiamies Jacob Södermania vastaan! Halutessaan voipi käydä tutustumassa purkuhakemukseen: ma 29.6.09 "KKO:lle lainvoiman saaneen tuomion purkuhakemus" ja siihen saamaani ratkaisuun: ti 3.11.09 "Korkeimman oikeuden "purkuviikot" ohi on!".

Yllä kaksi mielenkiintoista ja hyvää kirjoitusta Helsingin Sanomissa 11.11.2009, joista ensimmäinen on Jyväskyläläisen asianajaja, varatuomari Olli Santasen, joka toimi mm. tohtori Alpo Rusin avustajana ns. "Stasi-jutussa" - suomen valtiota vastaan. Toisena on prosessioikeuden professori Jyrki Virolaisen kirjoitus niin ikään samana päivänä HS:ssä. 

KKO:n presidentti Pauliine Koskelo Savon Sanomissa 30.11.09. Kenen "seläntaa" Koskelo yrittänee mennä", kun jatkuvasti laistaa vastuuta oikeuslaitoksen alunnustilasta muille ja ei näe malkaa omassa silmässä ja KKO:ssa ?