Eduskunnan jättävä Jacob Söderman ei varmasti jää "toimettomaksi", sen tietää erkkikin pitkälti yli 20 vuoden kantapääkokemuksella!
Minun tappokampanjani alkoi jo 11 vanhana ja aktualisoitui todeksi, kun olin 14 vuotias. Minut vietiin mitään ilmoittamatta ennakolta poliisikyydillä Orimattilasta Suomen pahamaineisimpaan koulukotiin Jyväskylän Pernasaareen jossa jouduin viettämään lähes vuoden "opissa"!
Tuo jälkeen peli vain koveni. Kahdesti olen suorinselin joutunut menemään syyttömänä vankilaan ja omassa asiassani en ole milloinkaan saanut riippumatonta- ja puolueetonta tutkintaa (poliisi), saati oikeuskäsittelyä. Periksi en ole antanut!
Vankilassakaan en lannistunut, vaikka minut yritettiin monin eri tavoin murtaa ja jopa "pois päiviltä".. Muut vangit pitivät puoliani ja siitä juontui mm. se, että tein ryhmävalituksen Euroopan ihmisoikeuskomissioon 1994 joulukuussa ja tuohon osallistui Riihimäen keskusvankilasta koko (osasto), eli 9 vankia - itseni mukaanlukien. Valitus käsitteli ihmisoikeusyleissopimuksen 8 artiklan loukkaamista (yksityisyyden suoja) Suomen valtion taholta, kun vangin kirjepostilähetyksiä avattiin ja luettiin säännönmukaisesti. Samoin vankien puheluita kuunneltiin ja nauhoitettiin. (Tästä myöhemmin lisää)..
Tänään päivällä kirjoitin toiseen blogiini jutun http://laaksoek.blogspot.com/ , niin tämän jälkeen sain huomata muutaman tunnin viiveellä, että Suomen Kuvalehti, joka on ansioituneesti pyrkinyt jo useamman vuoden aikana sensuroimaan kaiken, mitä olen yrittänyt heidän nettilehdessä mielipiteenä esittää, julkaisi artikkelin: "Jacob Söderman: keskustelu pysäköinninvalvonnasta hakoteillä". Oheistan ko. artikkelin tähän lopuksi, mutta kysyn, miksipä ei voisi Tarja Halonen nimittää KKO:n "osaavaa ja etevää" juristi Södermania, joka aivan erityisesti tuntee "ihmisoikeuskysymykset"? Kyllä hänelle sieltä varmasti "tilaa saadaan raivatuksi", sillä saatiinhan hänet kesken kauden varalta eduskuntaankin, kun kansanedustaja Tuula Haataiselle tehtiin tilaa H:gin ap. kaupunginjohtajan virkaan.
Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."
VastaaPoistaSuomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.
lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.
Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.
- Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori
lyyxem.freehostia.com/1930.htm
Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti Huusis-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.
Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908
Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.
http://suomenmaa.bravehost.com/